Lajiesittelyt

Koulutusta iloisten koiraihmisten joukossa:

Tottelevaisuus
Kouluttajamme ovat keskittyneet lähinnä PK (palveluskoira)-tottelevaisuuteen.

Käyttäytymiskoe, koulutustunnus BH

Kaikki koirat tarvitsevat peruskoulutuksen ja niiden tulee suhtautua ympäristöön ja liikenteeseen välinpitämättömästi. Jokainen koiranomistaja voi mitata koiransa yhteiskuntakelpoisuuden osallistumalla käyttäytymiskokeeseen. Kokeeseen saavat osallistua kaikki tunnistusmerkityt koirat, jotka on rekisteröity johonkin Suomen Kennelliiton hyväksymään koirarekisteriin tai Suomen Kennelliiton ylläpitämään omistajarekisteriin (monirotuiset tai muuten rekisteröimättömät koirat). Käyttäytymiskokeen tarkoituksena on selvittää koiran yhteiskuntakelpoisuus, ja vain koulutustunnuksen (BH) saavuttaneet koirat saavat myöhemmin osallistua palvelus- ja pelastuskoirakokeisiin.

Käyttäytymiskokeen tottelevaisuusosuus sisältää seuraamisen sekä taluttimessa että vapaana, istumisen, maahanmenon ja luoksetulon sekä paikallaolon. Hyväksyttävään suoritukseen vaaditaan vähintään 70 % maksimipistemäärästä.

Käyttäytymiskokeen toinen osuus suoritetaan joko kadulla, torilla, liikekeskuksessa tai muulla yleisellä paikalla, jossa tarkistetaan koiran suhtautuminen normaaliin liikenteeseen. Koiran tulee suhtautua välinpitämättömästi ja positiivisesti ohikulkeviin ihmisiin, koiriin, autoihin, polkupyöriin, lastenvaunuihin, rullaluistelijoihin ja muihin tavallisesti liikenteessä kohdattaviin tilanteisiin. Koetta ei arvostella pistein, vaan tuomari tarkkailee koiraa eri tilanteissa ja niiden perusteella joko hyväksyy tai hylkää sen suorituksen.

Käyttäytymiskoe on uudelle koiranohjaajalle helppo ja miellyttävä aloitus koetoimintaan. Koirien suorituksia ei aseteta paremmuusjärjestykseen, vaan kaikki hyväksytysti kokeen suorittaneet koirat saavat koulutustunnuksen.

Jälki eli PAJÄ, koulutustunnus JK 1-3

Jälki perustuu siihen, kun ihminen kävelee maastossa ja rikkoo samalla maaperää, jolloin syntyy erityinen ominaishaju. Tämän ominaishajun perusteella koira pystyy jäljestämään. Rikkoutuneen maaperän ominaishaju on sitä voimakkaampi mitä tuoreempi jälki on.
Täysin tuore jälki ei ole jäljestämisen kannalta paras mahdollinen, sillä silloin ihmisen oma haju sekä maaperän haju leijuvat vielä ilmassa, jolloin koira hyvin herkästi jäljestää ilmavainun avulla kuono ylhäällä.
Koira jäljestää hyvin ja keskittyneesti silloin, kun sen kuono työskentelee tauotta lähellä maanpintaa suu kiinni. Läähättävä ja suu auki työskentelevä koira ei ole kovinkaan hyvin keskittynyt jäljestämiseen. Jokainen koira osaa jäljestää, mutta todella hyvällä jälkikoiralla on ennen kaikkea oltava halua ja motivointi kunnossa.

Jälkikoe on koemuodoista suosituin. Palveluskoirakokeissa koira jäljestää ihmisen tekemää jälkeä. Jälki tehdään siten, että jäljentekijä, koiralle vieras henkilö, kävelee maastossa suunnitellun reitin ja jättää kävelyuralleen 6 jälkiesinettä, n. 10 cm pitkiä kuivia, radan tunnuksella merkittyjä oksan pätkiä. Jälki pitenee luokittain, 1 luokassa jäljen pituus on 500, 2-luokassa 1000 ja 3-luokassa 1500 metriä.
Myös jäljen vanhenemisaika pitenee siten, että jälki on tehty 1 luokassa noin tuntia ennen jäljen ajoa ja 2-luokassa n. 1½ ja 3-luokassa 2 tuntia ennen jäljen ajoa. Koira etsii jäljen 30 – 40 – 50 metriä pitkältä suoralta linjalta, jonka yli jostain kohdasta jäljen tekijä on kävellyt. Kokeessa koiranohjaaja ei tiedä, mistä kohtaa jälki kulkee linjan poikki. Aikaa jäljen ajamiseen ja jälkiesineiden ilmaisemiseen on 1 – luokassa 20, 2 – luokassa 30 ja 3 – luokassa 40 minuuttia.

Erikoisjälki eli PAEJ, koulutustunnus IFH 1-2
Erikoisjälkikoe on jäljestämiskoe, jossa koiran suoritus arvostellaan koko jäljestämisen ajan. Kokeessa ei ole tottelevaisuusosuutta. Jälki tehdään yleensä pellolle tai muuhun avoimeen maastoon. Koeluokkia on kaksi. Luokassa 1 jälki on noin 1200 askelta pitkä ja kolme tuntia vanha. Jäljelle jätetään neljä käyttöesinettä, jotka koiran on ilmaistava, kulmia (90°) on kuusi. 1-luokassa puoli tuntia jäljen tekemisen loppumisen jälkeen toinen henkilö tekee harhajäljen, joka ylittää seurattavan jäljen. Koiran tulee seurata jälkeä tarkasti ja hyvin maavainuisesti. Jokainen poikkeama jäljeltä alentaa arvosanaa.

Luokan 2 jälki on n. 1800 askelta pitkä, 3 tunnin ikäinen, esineitä on seitsemän ja kulmia jäljellä on seitsemän. 2-luokassa puoli tuntia ennen jäljestämisen alkamista toinen henkilö tekee harhajäljen, joka ylittää seurattavan jäljen. Koiran tulee seurata jälkeä tarkasti ja hyvin maavainuisesti. Jokainen poikkeama jäljeltä alentaa arvosanaa.

Tämä mielenkiintoinen kansainvälinen koemuoto on ollut Suomessa koelajina vasta vuodesta 1995.

Viesti eli PAVI, koulutustunnus VK 1-3

Viestikoirat toimivat aikoinaan armeijoiden (tulenjohdon ja tykkipattereiden välisinä) viestin viejinä. Palveluskoirien viestikoe noudattelee edelleen tätä sotakoirien toimintamallia. Lajin harrastaminen edellyttää kahta ohjaajaa, joten sen parissa voi yhdellä koiralla osallistua koiran kouluttamiseen kaksi perheenjäsentä. Viestikoiran hyviin ominaisuuksiin kuuluu hyvä kunto, ketteryys ja nopeus . Viestikokeessa koira juoksee maastossa, kahden ohjaajan välillä.

Viestirata mitataan ja merkitään vaihtelevaan metsämaastoon. Radan pituus on ensimmäisellä matkalla aina 1 km. Lisäksi matkaan tulee ns. jäljestämisosuus, joka on 1- ja 2- luokissa 300 m ja 3 luokassa eri osuuksissa 300 metriä ja 500 metriä. Radan pituus vaihtelee kilpailuluokasta riippuen kahdesta kahdeksaan kilometriin. Kokeessa koiran on työskenneltävä täysin itsenäisesti lähtökäskyn saatuaan; koiran on tultava omin avuin toimeen viestitaipaleella. Hyväksytyn lopputuloksen saamiseksi koiran on juostava kaikki kokeessa määrätyt matkat. Arvostelussa vaikuttaa koiran juoksuun käyttämä aika, sekä sen käyttäytyminen koko suorituksen aikana. Vaikka viestikoe onkin koirien välinen nopeuskoe, on koirien oltava hiljaa sekä ohjaajiensa hallinnassa, sillä ääntely ja kurittomuus vie helposti pisteitä.

Suojelu eli PASU, koulutustunnus IGP 1-3

Suomessa on käytössä kansainvälinen suojelukoe, IGP. Suojelukoe käsittää jäljestämis-, tottelevaisuus- ja suojeluosuudet. Suojelukoe edellyttää koiralta hyvän fyysisien terveyden ja kestävyyden lisäksi erinomaista taistelutahtoa, puolustushalua ja hyvää hermorakennetta. Kokonaisuutena laji antaa hyvän kuvan koiran ominaisuuksista ja koulutettavuudesta.

Jäljestäminen tapahtuu useimmiten pellolla, jolloin myös yleisöllä on mainio tilaisuus seurata koiran työskentelyä koko sen suorituksen ajan. Jälki on luokasta riippuen 300 – 800 askeleen mittainen ja 20 – 60 minuuttia vanha. Jäljellä on 2 – 3 käyttöesinettä, joiden ilmaisun tulee olla tarkkaa. Tuomari arvosteleekin erityisesti jäljellä pysymisen ja sen, miten tarkasti koira käyttää hajuaistiaan.

Koiran kouluttaminen kokeen suojeluosuuteen on pitkäjänteistä ja paljon aikaa vievää aktiivista harjoittelua. Lisäksi se vaatii ammattitaitoisen maalimiehen avustajaksi. Harjoituksissa ja kokeissa avustaja käyttää suojahaalaria ja vahvasti topattua hihaa, johon koira kohdistaa torjuntansa. Lisäksi avustajalla on pehmustettu patukka, joka ei vahingoita koiraa ja jolla hän kohdistaa koiraan uhkaa ja näin mittaa sen henkistä rohkeutta.

Suojeluosuudessa koiralta vaaditaan mm. erinomaista tottelevaisuutta, voimakasta puruotetta avustajan hyökätessä koiraa kohti, välitöntä irrottamista ohjaajan käskystä sekä varmaa ja haastavaa vartiointia liikkumattoman avustajan edessä. Koira ei saa kokeessa koskaan kohdistaa hyökkäystä liikkumattomaan avustajaan, eikä se saa purra muualle kuin suojahihaan.

Suojeluosuus tapahtuu kentällä, jossa on 6 piiloa. Koira kiertää piilot ohjaajan käskyjen mukaan. Kun koira löytää avustajan viimeisestä piilosta, sen on välittömästi aloitettava intensiivinen vartiointi ja haukuttava tauotta. Koiran on torjuttava avustajan hyökkäykset tai pakenemisyritykset puremalla suojahihaan. Kun avustaja lopettaa vastarinnan, koiran on irrotettava otteensa ohjaajan komennosta ja aloitettava tiivis vartiointi. Mikäli koira ei käskystä irrota, se ei saa hyväksyttyä tulosta.

Suojelukokeeseen oikein koulutettu koira ei ole vihainen eikä vaaraksi ympäristölleen. Suojelussa koira nauttii saadessaan ”taistella” avustajan kanssa. Koira kohdistaa taistelun ainoastaan suojavarusteisiin puettuun henkilöön, joka innostaa koiran puremaan suojahihaa. Lajissa harrastamisen edellytyksiä ovat koiran tasapainoinen luonne ja ohjaajan vastuuntuntoisuus.

Suojelukokeisiin osallistuvalla ohjaajalla on oltava voimassa oleva suojelulisenssi. Suojelulisenssiä voi hakea Palveluskoiraliitosta. Ohjeet lisenssin hakemiseen sekä suojelulisenssihakemuslomakkeen löydät Virkku.netistä.

Haku eli PAHA, koulutustunnus HK1-3

<Hakukoirien historia ulottuu 1800-luvulle asti. Tuolloin St. Bemhardinkoiria käytettiin Alpeilla lumivyöryissä hautautuneiden etsimiseen. Vähän ennen ensimmäistä maailmansotaa saksalainen sotilas Konrad Most kehitti koirien etsintätaitoja kouluttamalla poliisi- ja lääkintäkoiria. Ensimmäisen maailmansodan puhjetessa 1914 todettiin koirien erinomaisuus taisteluissa haavoittuneiden etsimisessä. Tästä lähti alkuun koirien henkilöetsintään kouluttamisen kehittäminen.

Hakukokeen henkilöetsinnässä koiran tulee etsiä, löytää ja ilmaista merkityltä alueelta sinne piiloutuneet 3 ihmisiä. Etsittäviä henkilöitä kutsutaan maalimiehiksi. Henkilöhakualueen koko kasvaa koeluokittain. 1-luokassa alue on kooltaan 100 m x 100 m, ja etsintäaika 8 minuuttia. 2-luokassa 100 m x 200 m, ja etsintäaikaa on 13 minuuttia ja 3-luokassa 100 m x 300 m, ja etsintäaikaa on 17 minuuttia. Alueen keskilinja on merkitty, ja ohjaaja kulkee tätä merkittyä linjaa pitkin ohjatessaan koiran etsintää.

Maalimiehet menevät piiloihin ennen koiran ja ohjaajan radalle tuloa. Tuomari selittää ohjaajalle alueen rajat ja ohjaajan tulee ohjata koira suorittamaan etsintää alueen sisällä. Koiran tulee etsiä alue järjestelmällisesti risteillen keskilinjalta alueen reunoihin ja takaisin. Saadessaan hajun maalimiehestä koiran tulee paikantaa haju ja ilmaista löytämänsä maalimies joko haukkumalla tai tuomalla ohjaajalle rulla merkiksi löytyneestä maalimiehestä.

Haukkumalla ilmaisevan koiran tulee pysyä maalimiehen välittömässä läheisyydessä ja haukkua siten, että ohjaaja vaivattomasti löytää koiran luo. Rullalla ilmaiseva koira ottaa maalimiehen löydettyään kaulapannassaan roikkuvan rullan suuhunsa ja vie rullan ohjaajalle, joka kytkee koiran taluttimeen ja käskee koiran palata maalimiehen luo.

Hakukokeessa koira ei missään tapauksessa saa olla aggressiivinen maalimiehiä kohtaan. Ei myöskään ole suotavaa, että koira on liian mielistelevä, vaan koiran tulee antaa maalimiehen olla rauhassa ja antaa hänen tulla myös häiritsemättä pois piilosta. Kun maalimies on löytynyt ja tullut pois piilosta, palataan keskilinjalla samalle kohdalle mistä ilmaisuun lähdettiin ja ohjaaja lähettää koiran jatkamaan etsintää.

Haun harjoitteluun tarvitaan koulutusryhmä, joka kokoontuu yhdessä kouluttamaan koiria etsintään. Jokainen ryhmän jäsen kouluttaa ryhmässä omaa koiraansa, mutta toimii myös toisille maalimiehenä.
Kokeessa tuomari arvostelee koiran ja ohjaajan yhteistyötä ja erityisesti koiran halukkuutta etsintään ja maalimiesten ilmaisuun.

 

©Turun Kenttäkoirayhdistys ry